Eipä tässä paljoa uutta ole tapahtunut viime sitten viime kerran ja sukellusten ulkopuolinen aika on kulunut lähinnä riippumatossa levyttäessä, bilistä pelaten ja paskaa jauhaen välillä käyden viilentymässä meressä. Kiitokset äitille joululahjasta, kun nyt on saatu matkan eka kirjakin tuhottua. Niin ja tuonne jo avattuun kansioon laitoin lisää kuvia pinnan alta ja päältä.
Eilen sitten lähdin eteenpäin Sipalaylta ja kohteena on Apon saari. Matka ei mennyt ihan putkeen, mutta lopulta pääsin perille. Heti pienen venematkan jälkeen Sipalaylla ei mennyt oikeaan suuntaan busseja joita kuulemma normaalisti tuli 20min välein. Tunnin odottelun jälkeen tuli jollekkin odottelijalle ilmoitus, että jossain Bacolodin (mistäpin bussit tuli) ja Sipalayn välillä oli ollut joku onnettomuus ja kaikki bussit sieltä on myöhässä. Joku paikallinen tuli kuitenkin kertomaan vaihtoehtoisesta reitistä, jossa otettiin (pari sveitsiläistä kaveria oli menossa alkumatkan samaan suuntaan) ensin paikallisbussi n. Tunnin pähän johonkin aika pieneen kylään, josta puolen tunnin odottelun jälkeen saatiin seuraava puolitoista tuntia kestänyt bussi Bayawan Cityyn (tähän asti olisi normaali olosuhteissa mennyt 2h, mutta meiltä olis siis odotteluineen tärveltynyt 4,5h. No tämä on Aasiaa ja pääsin kuitenkin perille, joten ei tässä mitään valittamista). Bayawanista sain sitten ostettua tuliterän luurin n. 30€ hintaan ja sain jatkettua matkaa kohti oikeaa määränpäätä. Lähetin tässä vaiheessa sitten tekstarin majoitukseen, josta ilmoitettiin, että viimeisten veneiden pitää lähteä viimeistään viideltä rannasta. Tässä vaiheessa ei ollut hajuakaan kauanko bussimatka kestää, mutta aikaa oli hieman yli puolitoista tuntia. Sen verran tiukalle tulo meni, että rannassa olleet turistikrääsäkojut oli jo pistäneet kiinni (jos olivat ikinä auki olleetkaan, kun ei täällä niin paljon väkeä ole, että pitäisi kaikkia niitä pystyssä) ja loppupeleissä pääsi 16.45 vene matkaan ja perillä vähän viiden jälkeen. Täällä ei kunnon hiekkarantaa löydy, utta vesi on mukavan turkoosia ja lisäsin pari kuvaa tuohon vanhaan kansioon ja mukana ensimmäinen auringon lasku Apolta, joka on kyllä kyseisten kuvien eliittiä.
Sugar Beachin majoituksista vielä sen verran, että itse olin Sulu Sunsetissa, josta halvimmat hutit löytyy 550p. Paikasta ei ole kyllä pienintäkään valituksen sanaa (ehkä wifin puuttuminen, mutta senkin voi ajatella pelkästään positiivisena asiana). Paikka löytyy aivan rannan kauimmasta päädystä (ihan päätyyn oli rakenteilla vielä jotain majaa, joten kai se sitten on toiseksi viimeinen). Rannalta löytyy yksi vähän halvempikin paikka eli Big Bamboosta saa hutin 500p, mutta paikasta ei sen enempää tietoa itsellä ole. Löytyy aikalailla keskeltä rantaa.
Sukelluksista sen verran, että toisena päivänä merenkäynti oli sen verran kovaa ettei alunperin suunnitellut paikat pohjoiseen onnistunut ja varasuunnitelmaksi muotoutui Evas point extension ja Habok Habok etelän puolelta, jotka olivatkin todella suojaisessa paikassa, joissa molemmissa löytyi varsin paljon kaikkea pikkukivaa, muttei mitään isoa tuntunut osuvan kohdalle. Habok Habokista pitää vielä mainita erikseen n. 40m näkyvyys. On se hienoa katsoa mäkeä alaspäin kun tuntuu jatkuvan loputtomiin. Tuolla tulikin sitten loppuun vähän reilumpi hummeri, jonka huomasi aika kauas, kun seinästä tuli metrin tuntosarvet ulos. Sieltä olisi saanut pyydystää aikamoisen kokoisen hummerin pysrtön, kun loppupeleissäkään siitä ei nähnyt kuin pään ja oli silläkin kokoa. Sipalayn vikan sukelluspäivän sukellukset oli taas etelässä ja jäi vähän kaivelemaan, ettei päässyt kokeilemaan Wollux Heaveniä, jota Dive master kehui paikan parhaaksi ja Mad Max, joka on jotain 15v sitten käytöstä poistettu kuparisatama. No sukellusten jälkeen ei harmittanut sitten yhtään, että noi ykkössuunnitelman paikat jäi näkemättä. Ensimmäisenä sukelluksena Disneyland, joka neljän todella ison kiven (tai no pari ekaa todella isoja ja viimeiset vain isoja) sarja, joista löytyi paljon hienoa pikkuelämää ja ulkopuolella uiskenteli vähän isompaakin kalaa, muttei mitään mainitsemisen arvoista tai no mainitaan pari pikku rauskua. Sitten viimeisenä sukelluksena Manta Drop ja herran jestas mitä elämää tuli vastaan sukelluksen aikana. 5 min sukellusta takana ja vastaan tulee kilpikonna (vajaan metrin pituudeltaan), tästä ehtii hyvä kuin kääntää päätään, niin pääsee uimaan Napoleonin perässä (en muista/tiedä sen tarkempaa nimeä tuolla, mutta sellainen iso möhkäle kuitenkin. Kai Napoleon fishillä jotain googlesta löytää ja napoleon wrasse on sitten eri kala). Tästäkään ei varmaan minuuttia ehtinyt kulua, kun vastaan tuli reilun kokoinen grouper (taaskaan ei ole tarkempaa tietoa nimestä, mutta tuosta tulee kuvakin jossain vaiheessa). Ihan kuin tuossa ei olisi ollut jo tarpeeksi, mutta eri vaiheissa sukellusta tuli vastaan kolmen, viiden ja kuuden niput bumperhead parrotfishiä (saattoi toki olla samakin parvi, johon oli vain liittynyt lisää porukkaa matkaan, kun tuli tuosa järjestyksessä vastaan). Valitettavasti tuolla vikalla sukelluksella oli kameran akku ihan finaalissa, mutta säästöliekistä huolimatta ehti räiskiä kuvat kaikista noista nimetyistä kaloista napoleonia lukuunottamatta.
Huomenna pitäisi sukellusten jatkua Apolla parilla fun divella, jonka jälkeen pitäisi käydä EFR- ja rescue diver-kurssit. Tuli äsken käytyä snorklaamassa tuossa ihan majoituksen edessä ja eipä ole suoraan rannasta ennen törmännyt samaan määrään korallia ja eläimiä (Ko Maak Phanganin edustalla Thaimaassa pääsi korallissa aika lähelle, mutta eläimissä ei), kun tuli vähän reilun vartin snorkalailulla bongattu kaksi kilpparia ja enemmän parrotfishejä kuin varmaan yhdelläkään yksittäisellä sukelluksella, joten nosti aika paljon odotuksia sukelluksille täällä.
Johan sitä tekstiä tuli, vaikkei mitään ollut tapahtunut.
-Arto, Apo Island, Filippiinit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti