Marraskuu

I wonder how I wonder why Yesterday you told me 'bout the blue blue sky And all that I can see is a fucking mango tree I'm turning my head up and down I'm turning turning turning turning turning around And all that I can see is just another mango tree.

Mangon poiminta on ohi, fuck yeah. Autonkin puolikas myyty ja lennot ostettu sunnuntai-maanantai yolle Melbourneen. Siita sitten ihmettelemaan Sydneyta ja siina sivussa pitaisi viela jotain toitakin taas katsella, jotta kassa pysyy hallinnassa.

Mangon poiminnasta ei ole pahemmin mitaan erityisia tarinoita, mutta hyvalla porukalla saatiin tehda toita ja hauskaa oli ainakin iltaisin, kun ei tarvinnut hikoilla sellaisissa 35-38 asteen helteessa. Reppureissaajia paikasta loytyi laidasta laitaan tai ainakin Ranskasta Saksaan ja muutama jostain muualtakin. Muita vaikuttavia kavereita paikalla oli Kelvin, 14-vuoden SAS-veteraani, joka on parin vuoden Australian ymparimatkalla ja jostain syysta poimimassa mangoja. Mies on kuitenkin ollut sotimassa ja/tai turvaamassa rauhaa Ruandassa, Somaliassa, Timorilla, Afganistanissa ja Irakissa. Ensimmainen Australialainen Ita Timorilla omien sanojensa mukaan (oli toinen ulkona lentokoneesta ja paino ylivoimansa takia on varma, etta oli ekana maassa). Lisaksi 70-vuotias Cedric (eika nayta paivaakaan yli 55-vuotiaalta), joka sai jotenkin paskimmatkin paivat jotenkin nayttamaan positiivisemmilta. Mies on tehnyt toita eri farmeilla viimeiset 40 vuotta ja nayttaa edelleen tykkaavan siita. Hieno mies.

Northern Territorysta ei itsellani loydy talla hetkella paljoa hyvaa sanottavaa (paitsi etta saipaha toita ainakin). Jos luonto ja maisemat kiinnostaa Western Australia on kuulemma parempi ja jos mika tahansa muu kiinnostaa niin sita taalta tuskin loytaa, mutta onpahan nyt nahty. Ensi kerralla sitten ihmisten keskelta Melbournesta.

-Arto, Darwin, Australia