Muisteluja

461 päivää takana ja vielä 2 edessä tai oikeastaan 3, koska eihän Helsinkiä millään voi kodiksi laskea, kun siellä ole ikinä asunut. Taitaa olla aika pienelle yhteenvedolle. Kannattiko pienehkö muutos elämään ja aloittaa sukellusura premissillä, että matkustamiseen ne rahat kuitenkin menisivät ja sukeltaminen on helvetin hienoa 17 sukelluksen kokemuksen perusteella? Mitä luulisitte? Välillä on jotain mennyt heikomminkin, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Yhtään väheksymättä mitä aiemmin on tapahtunut on tämä kuitenkin ollut elämäni parasta aikaa, eikä "lopullista" tai edes muuten pitkäaikaista paluuta Suomeen tai siihen "oikeaan elämään", kuten muutamaan kertaan saanut kuulla, oikeasti ole näköpiirissä.

Ehkä suurimpana kohokohtana voisi nostaa sen piiiitkän aamupäivän viime vuoden toukokuussa odotteli kaiken jo tehneenä, että instructor-koe meni läpi. Ei se kestänyt kuin 3h, kun olin sen kertaisesta kokelaista se joka teki kaiken ensimmäisenä ja näin sai odottaakkin pisimpään. Siitä jatkunut iltapäivä ja ilta olikin sitten hienoa juhlaa niin pitkään kuin sitä muistaa. Muisti taisi loppua pää alaspäin snorkkeli suussa, kuten ilmeisesti melkein kaikilla muillakin uusilla instructoreilla. Jos joku näitä lukee, joka suunnittelee tuolle kurssille osallistumista, niin muistakaa Flora Bay Divers ja Azman Suleiman, koska muutamilta muilta instructoreilta tullut juteltua IDC-ajasta ja erittäin harva siitä tuntuu pitäneen (ei ainoastaan siksi, että käyttäisitte nimeäni varatessanne kurssia, jotta saisin ilmaisen staff instructor-kurssin muutaman tehtyä tämän :) jaa ei kenellekkään mennyt myyntipuhe läpi. No aina voi ottaa yteyttä, jos kiinnostaa lisätieto asiasta). Tällaisia ei omalla kurssilla näkynyt, eikä sillä edelliselläkään, jossa oli avustamassa. Oli viime viikolla muisteluja tuosta ajasta ja tiedettiin edelleen mitä kaikille 11 (itse mukana) kurssilla mukana olleelle kuuluu nykyään, kuten myös 8 (yksi näistä teki staff-kurssia) maaliskuun kurssilla olleelle. Terveiset vain Antoniolle, Cissille, Rashidille, Ehsanille, Dunstanille, NZ:lle, Emilialle, Maartenille, Janayalle, Analle, Irikselle, Dannylle, Aidyylle, Sunille, Maddielle, Rossille ja Markukselle, vaikka eivät  kieltä ymmärräkkään, kuten myös Borikselle, joka suoritti kurssinsa loppuu paria kuukautta myöhemmin. Samoin tietenkin hienoille opettajille Azmanille, Daltonille ja Anandille. Unohtamatta Floraa jonka kanssa tuli Dive Master-kurssi tehtyä unohtamatta tietenkään Zamania, joka sen kurssin meille veti ja Tamaralle ja Mat Yielle, jotka sillä kurssilla auttoivat ja opettivat "hieman" paremmaksi valokuvaajaksikin siinä sivussa. Kuten myös lukemattomille hienoille ihmisille kenen kanssa on tuon jälkeen työskennellyt, opettanut ja muuten vain sukeltanut. Se on sitä uutta "perhettä".

Tuossa lähti "trip down memory lane" sen verran lapasesta, eikä tästä mitään yhteenvetoa tunnu tulevan, että kai tämän kirjoittelun voi tältä erää lopettaa. Kaikille vanhoille kavereille ja sukulaisille Suomesta, että toki kaipaan teitäkin ja toivottavasti nähdään seuraavan kuukauden aikana. Yritän olla kertomatta liikoja sukeltamisesta, enkä ota itseeni, jos ystävällisesti kerrotte pitämään pääni kiinni, jos meinaa lähteä lapasesta, kuten tämä "yhteenveto".

Maista tuli nähtyä Filippiinejä, Malesiaa, Singaporekin muutaman tunnin ajan, Thaimaata ja Laosia. Se oli hyvin yhteenvedetty. Kysykää itse, jos jokin asia kiinnostaa. Henkilökohtaisesti tai ihan tuolla kommenteissa, miten ikinä haluatte.

-Arto, Kuala Lumpur, Malesia