19.1.2010

Viimeistä viedään

Nyt on saatu ekaa kertaa reissulla pakki kunnolla sekaisin ja tuli toissapäivänä vietettyä ”melkein” koko päivä 4 seinän sisällä. Heti aamusta oli vähän heikko olo (säästetään lukijoita yksityiskohdilta), mutta päätin silti lähtee sukeltaan, kun mistä sitä tietää koska pääsee seuraavan kerran. Ekalle sukelluspaikalle mentäessä olo ei ainakaan parantunut, mutta selvisipä sen kummemmilta ruumiin tyhjennysmenetelmiltä, joten tottakai veden alle ja pakko myöntää, että siellä olo oli paljon parempi kuin pinnalla, joten vaikka ennen toista sukellusta ei pahemmin pystynyt syömäänkään ja tuli pieni yläkautta tyhjennyskin suoritettua, joten totta kai reissun viimeinenkin sukellus piti suorittaa ja taas veden alla oli huomattavasti parempi olo, vaikka vesi olikin kylmintä missä ikinä sukeltanut. Loppupäivä menikin sitten sängyssä potiessa.

Päivää aiemmin tuli myös pari sukellusta suoritettua, jolloin pääsi kokemaan ensimmäistä kerta drift divingia ja pakko sanoo ettei helpoimpaan paikkaan mua pudottanut ekalla sukelluksella ja meni varmaan eka vartti ja puolet hapesta, että sai kontrollin sukellukseen. Sukelluksen ekat puoli tuntia mentiin sellaista 7km/h vauhtia, joka ei tietenkään kuulosta miltään vauhdilta, mutta vedessä se on kuitenkin sellaista ME-uinti vauhtia (ei ihan 100m vaparia, mutta kuitenkin saman matkan perhosen pieksee). Kaloista ei tullut oikein nähtyä uusiaspesiaalimpia tapauksia, kun tuulet esti saaren toisella puolella sukeltamisen, jossa pitäisi olla nähtävillä reilusti isoja manta rauskuja. Yksi vähän spesiaalimpi laji tuli nähtyä nimittäin Ocean Sun Fish tai Mola Mola (englanniksi ja bahasaksi ja googlella löytyy kuva). Nuo tosin valitettavasti olivat poikasia ja vain vajaan jotain puolen metrin ja metrin väliltä pituudessa. Täysikasvuisia (pari metriä pitkiä ja metrin korkeita) täällä pitäisi nähdä suomen kesäaikaan, joten ei tuossakaan osunut. Pari viimeistä päivää menikin sitten Kutalla ”rentoutuen”.

Kännykkäkin hajosi (näytöstä ei näy mitään) pari päivää sitten, joten herätysten saaminen kohdilleen tuottaa hieman tuskaa. Nusa Lembonganilta pääsin pois, vaikka vene lähtikin jo 08.00. Vanha kunnon koputus ovelle toimi herätyksenä. Baliltakin selvisin Kuala Lumpuriin, vaikka lento lähti jo 06.05 eli tuossa mentiin valvomalla sinne asti.

Suomesta sitten laitetaan vielä viimeiset kuvat ja raporttia viimeisistä päivistä. Niin ja suunnitelmissa oli mennä katsomaan Lontoota, kun siellä on kuitenkin reilumman puoleinen pysähdys, mutta homma vesittyi, kun tajusin lämpimämpien vaatteitten pitävän sisällää yhden hupparin ja 2 pitkä hihaista t-paitaa ja noilla nyt ei siellä tarkene vaikka kuinka yrittäisi kerrospukea ne kaikki.

-Arto, Kuala Lumpur, Malesia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti